Enjoy

 
Päätin jatkaa viikonlopun verran lomaani. Minun pitäisi lukea tenttiin. Minun pitäisi varmaankin perehtyä graduuni. Minun pitäisi tehdä aika paljon kaikkea. Lauantaina päätin, että rentoudun ja teen mitä huvittaa. Heräsin tänään sunnuntaina ja totesin, että tenttikirjat saa lentää seinään tänäänkin.

Tein aamupalani ja vilkaisin dvd-hyllyäni. Olen ikävästi pettänyt sitä netflixin kanssa. Katselin koteloita ja silmäni osuivat aina vain yhteen. Tänään tuo elokuva oli Eat, Pray, Love - elämää etsimässä

Elokuva pisti sitten miettimään. Päähenkilö pohtii jo elokuvan alussa paljon omaa elämäänsä. Hän tulee siihen tulokseen ettei osaa nauttia elämästään ja pelkää juuttuvansa paikalleen. Pystyn hyvin paljon samaistumaan tähän. Tuntuu, että olen jumissa enkä osaa nauttia elämästä. Päivät ovat hyvin samanlaisia, enkä kauheasti tee sellaisia asioita joista nautin. Noin, sanoin sen ääneen. Helpottavaa.

Viime vuonna tavoitteenani oli löytää onnellisuus, mikä osoittautui todella vaikeaksi. Voiko sitä edes oikeasti löytää? Lopulta päädyin siihen, että täytyisi nauttia omasta elämästä ja olla sopivasti onnellinen niin kuin Robin laulaa. Siihen kyllä pystyy kaikki, olen siitä varma, kunhan vain katsoo elämää oikealla tavalla ja aukaisee silmät. Tänä vuonna voisin opetella nauttimaan ja olemaan hetkessä sekä yrittää päästä yli syyllisyydestä jos vaikka syö liikaa karkkia tai kakkua. Pitäisi opetella kuuntelemaan itseään, omaa vartaloaan mikä sille on hyväksi, mutta myös samalla täytyisi opetella kuuntelemaan ja katsomaan mitä ympärillä tapahtuu. Nykyään on liian helppo piiloutua muun muassa kännykän taakse, jolloin hienot hetket voivat mennä ohi. Joskus tekisi hyvää lähteä lenkillekin ilman kuulokkeita, ettei sulje elämästään luonnon omaa äänimaisemaa.

Mieleeni jäi todella vahvasti joululomalta eräs kohtaaminen. Pitkästä aikaa näin ystävääni ja hän totesi jotain siihen suuntaan, että näytän nauttivan elämästäni. Tämän kuvan hän oli saanut sosiaalisen median kautta. Naurahdin hänelle, että siltä se voi sosiaalisen median välityksellä näyttää. En sano, että elämäni ei olisi kivaa tai että en nautiskele. Osaan minä sitäkin, aina välillä, mutta sitä saisi olla paljon enemmän. Sosiaalisen median taakse jää paljon asioita, joita ei halua kaikille ääneen sanoa. Elämä voi näyttäytyä erilaisena, iloisena ja onnellisena ja taakse voi kätkeytyä hyvin paljon murhetta, ongelmia ja vaikeita päätöksiä.

Toisaalta tällaisesta sosiaalisen median käytöstä voi ottaa oppia omaan elämään. Vaikka ihminen joutuu paljon pohtimaan vaikeitakin asioita ja kokea surua, voi hän silti tiedostaa omasta elämästään niitä iloisia ja onnellisia asioita. Ilo ja onni pitäisi ottaa vastaan. Tälle on englanniksi mielestäni parempi sana "embrace". Joten ihmiset, embrace happiness.

Tämän kaiken oppimiseen voi mennä vaikka kuinka kauan, mutta toisaalta elämä on yksi suuri pitkä matka. Aikaa on. Kyllä sen jossain vaiheessa siirtyy kunnolla omaan tajuntaan. Menipäs tämä näin syvälliseksi sunnuntain kunniaksi, mutta tällaista elämä on.  Tässä loppuun vähän piristystä ja teemaan sopivaa musaa.

-T